HS.fi | Kuukausiliite | Nyt | TV-Ohjelmat | IS.fi | Älypää
Ilmainen toimitus yli 50,00 € ostoksiin
HS-tilaajaedut
Tehtävä Afrikassa – Ylikomisario Thomas Elfgrenin viimeinen juttu
Vuonna 2019 keskusrikospoliisin henkirikosryhmä sai erikoisen tehtävän: oliko Tampereella asuva entinen kapinalliskomentaja syyllistynyt sotarikoksiin Afrikassa?
Tutkintaa alkoi johtaa kokenut rikosylikomisario Thomas Elfgren. Hän oli selvittänyt sotarikoksia aiemmin Kroatiassa ja Ruandassa, mutta tämä tapaus oli vaikeampi. Siihen liittyi veritimantteja, kannibalismia, aseiden salakuljetusta ja tunnettuja sotarikollisia. Epäilty oli aikaisemmin välttänyt syytteet ilmiantamalla aseveljensä ja todistamalla heitä vastaan. Sen jälkeen hänet oli päätetty sijoittaa asumaan Suomeen.
Miten tutkia viidentoista vuoden takaisia rikoksia kaukana Liberian syrjäkylissä? Muistivatko todistajat oikein? Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen dokumentoi poikkeuksellista ja kansainvälisestikin merkittävää rikostutkintaa alusta asti poliisien mukana sekä Suomessa että paikan päällä Länsi-Afrikassa.
Pirkanmaan käräjäoikeus kuuli todistajia Liberiassa. Huhtikuun lopussa 2022 se vapautti Gibril Massaquoin kaikista syytteistä. Syyttäjä on valittanut tuomiosta, ja käsittely jatkuu hovioikeudessa.
- Saatavuus:
- heti
Valko-Venäjä – haava Euroopan sydämessä
Tässä kirjassa Jussi Niemeläinen kertoo, millainen maa on Valko-Venäjä.
Valkovenäläiset hermostuivat keväällä 2020. Hallinto oli epäonnistunut koronaepidemian hoidossa, ja ihmiset alkoivat auttaa toisiaan. Heikko kansalaisyhteiskunta vahvistui nopeasti. Aiemmin apaattiset ihmiset alkoivat pitää itseään kansalaisina ja kiinnostuivat myös politiikasta.
Kesän presidentinvaaleista tuli kansanjuhla. Pian ihmiset saivat kuitenkin tuta, millaisessa maassa asuvat. Maata yli 25 vuotta itsevaltaisesti johtanut Aljaksandr Lukašenka julistautui voittajaksi ja hajotti protestit kovaotteisesti. Valko-Venäjästä tuli vielä aiempaakin itsevaltaisempi maa, jossa on nyt satoja poliittisia vankeja. Vankeudessa on myös ihmisoikeusaktivisti Ales Bljaljatski, joka saa 10. joulukuuta 2022 Nobelin rauhanpalkinnon. Kukistaessaan kansannousua Lukašenka joutui turvautumaan Venäjään, ja näin Venäjä sai maasta entistä tiukemman otteen. Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, venäläisjoukot vyöryivät kohti Kiovaa juuri Valko-Venäjältä.
Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Jussi Niemeläinen on seurannut Valko-Venäjää työkseen yli 10 vuotta. Hän on raportoinut vaaleista, mielenosoituksista, ydinvoimalasta, sotaharjoituksista ja maan Venäjä-suhteesta mutta myös kaupunkikulttuurista, nimikiistasta ja talousongelmista. Kuohuvana kesänä 2020 hän oli maassa viikkoja.
Hän kuvaa kesän 2020 euforian, siihen johtaneen kehityksen ja sen edelleen näkyvät seuraukset. Kirja kertoo myös, miksi muu maailma usein katsoo Valko-Venäjää geopolitiikan linssien läpi. Entä mikä on oikeasti Valko-Venäjän ja valkovenäläisten suhde Ukrainan sotaan. Kirjan luettuaan ymmärtää, miksi Suomen naapurustoon kuuluvan kymmenen miljoonan asukkaan maan tapahtumilla on meillekin väliä.
- Saatavuus:
- heti
Muut HS-tilaajaedut tässä kuussa
Ruokatorstain uudet jouluherkut
Kirjan reseptit tuovat vaihtelua ja uusia makuja perinteiseen juhlaan.
Ruokatorstain uudet jouluherkut esittelee noin sata joulureseptiä, jotka tuovat vaihtelua ja uusia makuja keskitalven perinteiseen juhlaan. Kirjassa joulutunnelmointi alkaa pikkujouluista, jatkuu leivonnaisten valmistamisella ja huipentuu aaton ateriaan, jolloin herkutellaan esimerkiksi paahdetulla myskikurpitsalla ja portviinissä hautuneella karitsalla.
Mukana ovat vinkit myös uudenvuodenjuhlien tarjoiluun sekä joulun ruokahävikin vähentämiseen. Kirjan reseptit ovat moneen kertaan testattuja, sillä ne ovat ilmestyneet aiemmin Helsingin Sanomissa.
Tässä paikassa kauan sitten
Helsinki on täynnä tarinoita, jotka tapahtuivat juuri tässä paikassa kauan sitten.
”Minä olen nyt tässä. Moni muu on kuitenkin ollut tässä paikassa ennen minua, ennen meitä, tällä kadulla, tässä talossa, tässä huoneessa, tämän ikkunan ääressä. Hetki sitten, kauan sitten.”
Viisisataa vuotta sitten Helsinki oli tuulen pieksämää kalliota Suomenlahden pohjoisrannalla. Sen jälkeen ihmiset ovat luoneet tänne lukemattomia tarinoita. Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen alkoi katsella tuttuja paikkoja Helsingissä historian kerrosten läpi. Hän halusi tarkentaa niin lähelle kuin mahdollista: yhteen ihmiseen tai yhteen hetkeen. Syntyi Kuukausiliitteen juttusarja Tässä paikassa kauan sitten, johon tämä kirja perustuu.
Nousiainen selvitti, missä kohdassa Mannerheimintietä kuuluisa ydinfyysikko nähtiin viimeisen kerran ennen kuin hän loikkasi Neuvostoliittoon. Mihin töölöläistaloon ja mihin asuntoon virolaiset ryöstäjät Raivo Roosna ja Alex Lepajoe piiloutuivat? Missä ensimmäinen suomalainen hiv-potilas sai diagnoosin? Missä muiluttajat pakottivat presidentti Ståhlbergin autoon? Missä nuori Helene Schjerfbeck piirsi? Missä rakastunut Sibelius sävelsi Kullervo-oopperaa? Mitä reittiä Eugen Schauman käveli, kun hän meni ampumaan Bobrikovin? Entä mihin hotelliin Helsingissä Lee Harvey Oswald kirjoittautui ennen kuin hän murhasi Kennedyn?
Nousiaisen mikrohistorialliset tarinat muuttavat tavan, jolla lukija katsoo tuttuja paikkoja. Kirjan voi lukea sohvan nurkassa tai sen voi ottaa mukaan toisenlaiselle Helsinki-kävelylle. Kuvat, kartat ja tarkat gps-koordinaatit auttavat selvittämään, mitä tapahtui juuri tässä paikassa kauan sitten.
Oi Suomi on! Huuhkajien tie jalkapallon EM-kilpailuihin
Kirjassa kerrotaan, kuinka Suomen jalkapallomaajoukkue oppi voittamaan ja pääsi
EM-kisoihin.
Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen on seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM-karsinnat alusta loppuun. Hän on ollut paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän on haastatellut kirjaa varten yli sataa ihmistä – joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.
Virtanen kertoo kirjassaan, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista. Kuinka juuri se joukkue, joka vielä muutama vuosi sitten oli aivan pohjalla, onnistui toteuttamaan suuren unelman? Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.
Kirja vastaa mm. näihin kysymyksiin: Miten Suomen joukkueen pelitapa syntyi? Kuinka valmennusryhmä onnistui löytämään vastustajien heikkoudet? Miten parantunut peli näkyi tilastollisissa analyyseissa? Miksi juuri tämä joukkue oppi voittamaan ja selvisi EM-kisoihin?
Entä miten syntyi kannatuslaulu Oi Suomi on? Miksi Teemu Pukin huuli halkesi ennen ottelua? Mitä tapahtui Roman Eremenkon hotellihuoneessa? Mistä Islannin presidentti kiitti Pyry Soiria? Miksi Markku Kanerva purskahti työhuoneessaan äänekkääseen itkuun?
Kasvisruokatorstai
Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit yksissä kansissa.
Kasvisruuassa yhdistyy monta hyvää asiaa kuten ekologisuus, taloudellisuus ja terveellisyys. Tärkeintä ruuassa on kuitenkin maku. Kasvisruokatorstai-kirja sisältää Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit, jotka ovat jo tuhansien HS-lukijoiden testaamia.
Kirjasta löydät maitotuotteita ja kananmunaa sisältäviä kasvisruokia mutta myös täysin vegaanisia ohjeita. Samoihin makuihin ei tarvitse jämähtää, sillä nämä kasvisruuat vievät sinut matkoille kaikkialle maailmaan: Pohjoismaista eri puolille Eurooppaa ja Aasiaa, Intiaan, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.
Ilmainen toimitus yli 50,00 € ostoksiin
© Helsingin Sanomat - a Sanoma Company
asiakaspalvelu@eshop.fi
075 3285105
Arkisin 11.00-16.00
Noutopiste: Itälahdenkatu 20 A. 4.krs, 00210 Helsinki
Helsingin Sanomien tilauksiin liittyvät asiat 0203 31000 Puhelun hinta 8,4 snt/min.
Asiakaspalvelun tiedot