HS Kirjat

Pokkari kertoo paitsi Huuhkajien tiestä jalkapallon EM-kisoihin myös pelaajien koronavuodesta.

---

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen seurasi Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM-karsinnat alusta loppuun. Hän oli paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän myös haastatteli joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.

Tässä kirjassa Virtanen kertoo, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista - kuinka juuri se joukkue, jonka uskottavuus horjui vielä muutama vuosi sitten, onnistui toteuttamaan suuren unelman. Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.

Kirjan pokkaripainosta varten Virtanen on kirjoittanut uuden luvun, jossa kerrotaan joukkueen pelaajien koronavuodesta.

Kirja kertoo nykyelämästä ja historiasta Kongojoella.

---

Kongo on tarunhohtoinen joki, joka virtaa läpi Afrikan sydänmaiden valtavan viidakon.

Miljoonille ihmisille Kongojoki on elämänlähde ja ainoa kulkuyhteys ulkomaailmaan. Kongo on läpi historiansa ollut sekä keskellä Afrikkaa että keskellä maailmaa - mutta harvoin kongolaisten itsensä hyödyksi.

Eurooppalaiset valloittajat sortivat ja orjuuttivat kongolaisia. Joelta on ryöstetty ihmisiä, kumia ja mineraaleja muun maailman käyttöön.
Kongon varsilla työskenteli yli sata vuota sitten myös paljon suomalaisia seikkailijoita. Monet olivat konemestareita jokilaivoilla Belgian sortohallinnon palveluksessa.

Toimittaja Sami Sillanpää matkusti kongolaisen ystävänsä Victorin kanssa pienillä jokilaivoilla ja kanooteilla Kongojoen yläjuoksulta alas 2000 kilometrin päähän pääkaupunki Kinshasaan.

Kirja kertoo nykyelämästä ja historiasta Kongojoella. Äänen saavat viimein joen varrella elävät kongolaiset, jotka kertovat elämästään, unelmistaan ja heille rakkaasta joesta.

Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, joka on toiminut aiemmin mm. ulkomaantoimittajana, ulkomaantoimituksen esimiehenä sekä kirjeenvaihtajana Kiinassa ja Afrikassa. Hänen edellinen tietokirjansa Kiinalainen rakkaustarina sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.

80 parasta arkielämän ohjetta.

---

Kirja antaa 80 parasta ohjetta sujuvaan arkeen. Tee se näin! perustuu Helsingin Sanomien suosittuun samannimiseen palstaan. Lukijat ehdottavat palstalle mitä tahansa kysymyksiä, jotka sattuvat askarruttamaan mieltä. HS etsii sopivat ja joskus yllättävät asiantuntijat, jotka vastaavat kysymyksiin. Palstalla on julkaistu vastauksia esimerkiksi näistä aiheista: Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää.

Tarjoilija seisoo vieressä ja maksupääte huutaa tippiä, vaikka Suomi ei ole tippimaa – Mitä tehdä? Ensivaikutelma syntyy silmänräpäyksessä, jopa tuoksu vaikuttaa – Toimi näin treffeillä ja työhaastattelussa. Pienetkin huolet jäävät helposti kiertämään kehää – Asiantuntija kertoo, missä menee liiallisen märehtimisen raja. Kaupan ruukkuyrtit saa säilymään pitkään parilla helpolla konstilla – Tarkista yksi asia jo kaupassa.

Tee se näin -palstan 80 parasta arkielämän ohjetta ilmestyy nyt hauskana ja viisaana kirjana.

Lasten kiperiä kysymyksiä professoreille ja muille asiantuntijoille.

---

Lapset ovat esittäneet vuosien ajan professoreille ja muille viisaille kiperiä kysymyksiä Helsingin Sanomien tiedesivuilla. Supersuositun palstan kysymyksistä ilmestyi vuonna 2015 kirja Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä? ja vuonna 2018 jatko-osa Tietääkö karhu, että se on karhu?

Uudessa kirjassa Miksi linnut heräävät niin aikaisin aamulla? saadaan vastaus muun muassa näihin kysymyksiin: Miksi joulukuusi ei pissi vaikka se juo? Missä on väärä kurkku? Voiko unissaan aivastaa? Miten haisunäätä kestää omaa hajuaan? Miksi porot eivät sano mitään? Miksi tauluissa on niin paljon alastomia ihmisiä?

Kirjan reseptit tuovat vaihtelua ja uusia makuja perinteiseen juhlaan.

---

Ruokatorstain uudet jouluherkut esittelee noin sata joulureseptiä, jotka tuovat vaihtelua ja uusia makuja keskitalven perinteiseen juhlaan. Kirjassa joulutunnelmointi alkaa pikkujouluista, jatkuu leivonnaisten valmistamisella ja huipentuu aaton ateriaan, jolloin herkutellaan esimerkiksi paahdetulla myskikurpitsalla ja portviinissä hautuneella karitsalla.

Mukana ovat vinkit myös uudenvuodenjuhlien tarjoiluun sekä joulun ruokahävikin vähentämiseen. Kirjan reseptit ovat moneen kertaan testattuja, sillä ne ovat ilmestyneet aiemmin Helsingin Sanomissa.

Muisto ajalta, jota emme olisi halunneet kokea ja jota emme tule koskaan unohtamaan.

---

Kun poikkeustila julistettiin 16. maaliskuuta, Suomi aloitti matkan tuntemattomaan. Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski alkoi silloin pitää HS.fi:ssä Poikkeustilassa-nimistä päivittäin ilmestyvää palstaa, jossa hän seurasi koronakriisin eri puolia. Sen lisäksi hän osti suuren mustan vihon, johon hän alkoi tehdä omia päiväkirjamerkintöjään. Vihkoon kertyi huomioita hänen oman perheensä arjesta, tarinoita tavatuista ihmisistä ja pohdiskelua siitä, mitä tämä kaikki merkitsee.

Tähän kirjaan on koottu sekä Saarikosken kirjoitukset HS.fi:ssä että hänen omat päiväkirjamerkintänsä. Kirjassa esiintyvät koronakevään hahmot Huolettomasta Hunsvotista masentuneeseen pornokauppiaaseen ja vihaisista seiskakymppisistä päiväkirjan pitäjän äitiin, joka tietää kaiken sarjamurhaajista. Mukana on myös monta asiantuntijaa, jotka tuntuvat olevan koronasta keskenään kovin eri mieltä. Välillä päiväkirjan pitäjä huolissaan myös omasta tilanteestaan: ”Alkuiltapäivästä minulla on usein sellainen olo kuin en olisi ollenkaan sairas, ja sehän voi olla merkki oireettomasta koronasta.”

Helsinki on täynnä tarinoita, jotka tapahtuivat juuri tässä paikassa kauan sitten.

---

”Minä olen nyt tässä. Moni muu on kuitenkin ollut tässä paikassa ennen minua, ennen meitä, tällä kadulla, tässä talossa, tässä huoneessa, tämän ikkunan ääressä. Hetki sitten, kauan sitten.”

Viisisataa vuotta sitten Helsinki oli tuulen pieksämää kalliota Suomenlahden pohjoisrannalla. Sen jälkeen ihmiset ovat luoneet tänne lukemattomia tarinoita. Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen alkoi katsella tuttuja paikkoja Helsingissä historian kerrosten läpi. Hän halusi tarkentaa niin lähelle kuin mahdollista: yhteen ihmiseen tai yhteen hetkeen. Syntyi Kuukausiliitteen juttusarja Tässä paikassa kauan sitten, johon tämä kirja perustuu.

Nousiainen selvitti, missä kohdassa Mannerheimintietä kuuluisa ydinfyysikko nähtiin viimeisen kerran ennen kuin hän loikkasi Neuvostoliittoon. Mihin töölöläistaloon ja mihin asuntoon virolaiset ryöstäjät Raivo Roosna ja Alex Lepajoe piiloutuivat? Missä ensimmäinen suomalainen hiv-potilas sai diagnoosin? Missä muiluttajat pakottivat presidentti Ståhlbergin autoon? Missä nuori Helene Schjerfbeck piirsi? Missä rakastunut Sibelius sävelsi Kullervo-oopperaa? Mitä reittiä Eugen Schauman käveli, kun hän meni ampumaan Bobrikovin? Entä mihin hotelliin Helsingissä Lee Harvey Oswald kirjoittautui ennen kuin hän murhasi Kennedyn?

Nousiaisen mikrohistorialliset tarinat muuttavat tavan, jolla lukija katsoo tuttuja paikkoja. Kirjan voi lukea sohvan nurkassa tai sen voi ottaa mukaan toisenlaiselle Helsinki-kävelylle. Kuvat, kartat ja tarkat gps-koordinaatit auttavat selvittämään, mitä tapahtui juuri tässä paikassa kauan sitten.

Kirjassa kerrotaan, kuinka Suomen jalkapallomaajoukkue oppi voittamaan ja pääsi
EM-kisoihin.

---

Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen on seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM-karsinnat alusta loppuun. Hän on ollut paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän on haastatellut kirjaa varten yli sataa ihmistä – joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.

Virtanen kertoo kirjassaan, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista. Kuinka juuri se joukkue, joka vielä muutama vuosi sitten oli aivan pohjalla, onnistui toteuttamaan suuren unelman? Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.

Kirja vastaa mm. näihin kysymyksiin: Miten Suomen joukkueen pelitapa syntyi? Kuinka valmennusryhmä onnistui löytämään vastustajien heikkoudet? Miten parantunut peli näkyi tilastollisissa analyyseissa? Miksi juuri tämä joukkue oppi voittamaan ja selvisi EM-kisoihin?

Entä miten syntyi kannatuslaulu Oi Suomi on? Miksi Teemu Pukin huuli halkesi ennen ottelua? Mitä tapahtui Roman Eremenkon hotellihuoneessa? Mistä Islannin presidentti kiitti Pyry Soiria? Miksi Markku Kanerva purskahti työhuoneessaan äänekkääseen itkuun?

Kuukausiliitteen pakinoitsija Kuukautisen maailmassa kaikki on mahdollista.

---

Pakinoitsija Kuukautisen maailmassa on kaikki mahdollista: Hitler tubettaa, Donald Trumpin vanhemmat käyvät varhaiskasvatuskeskustelussa, piispa Laajasalo matkustaa Lufthansalla Berliiniin, nais- ja mieskirjailija kuvailevat yhteisen yönsä, Jyrki Katainen laulaa bassoa komission kuorossa, Kristuksen kärsivät kasvot pilaavat kirkon brändi-ilmeen, Pohjois-Korea tiedottaa henkilövaihdoksista, huippukokki kuorii perunan ruuppoamalla ja Sauli Niinistö saa vaaliyönä tekstarin Tanjalta.

Nimimerkki Kuukautinen on kirjoittanut pakinoita Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen vuodesta 2010. Tähän pakinakokoelmaan on valittu niistä 69. Kuukautinen on toimittaja Teppo Sillantaus.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020.

---

Internet, some ja digitaalisuus ovat muuttaneet peruuttamattomasti meitä ja elämäntapaamme. Jotkut muutoksista ovat selvästi myönteisiä, toiset kielteisiä mutta monet niistä ovat niin uusia ja suuria, että niiden vaikutuksista on paha vielä sanoa mitään. Toimittaja Jussi Pullinen käy kirjassaan läpi somen ja internetin merkillistä historiaa tapaus kerrallaan. Hänen kirjansa etsii vastauksia kysymykseen: mitä meille tapahtui?

Jussi Pullinen (s. 1982) on digitaaliseen journalismiin erikoistunut Helsingin Sanomien toimittaja. Hän on nykyisin politiikan toimituksen esimies ja on aiemmin toiminut mm. Nyt-liitteen esimiehenä. Lukukaudella 2017-2018 hän toimi Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020.

Suomalaisen rap-musiikin matka pienen piirin hiphop-iltamista koko kansan suosituimmaksi kevyeksi musiikiksi.

---

Ensimmäinen Suomessa tehty rap-kappale julkaistiin yli 35 vuotta sitten, jolloin täällä ei ollut vielä ollenkaan hiphop-kulttuuria. Matka on ollut pitkä, mutta nykyisin räpistä on tullut Suomen suosituinta kevyttä musiikkia – eikä vain suosituinta vaan myös monipuolisinta ja kiinnostavinta musiikkia, mitä Suomessa tehdään.

Helsingin Sanomat on etsinyt Sanasta sanaan -juttusarjassa suomiräpin vaikuttavimpia riimejä ja kertonut samalla koko suomalaisen rap-musiikin historian. Sanasta sanaan -kirja kertoo suomalaisen räpin matkan pienen piirin hiphop-iltamista huumoriräpin hetkelliseen jättisuosioon, rap-musiikin suosion hiipumisesta Fintelligensin aloittamaan uuteen suomiräppiaaltoon ja lopulta siihen hetkeen, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset kerääntyivät juhlimaan jääkiekon maailmanmestaruutta rap-kappaleen tahtiin.

Sanasta sanaan -kirjassa suomiräpin tunnetuimmat nimet kertovat myös, miten HS:n lukijoiden tärkeimmiksi suomiräpin kappaleiksi äänestämät biisit ovat syntyneet. Kirjan on tuottanut Helsingin Sanomien toimittaja Juuso Määttänen.

Millainen Suomi on oikeasti? Sen näyttävät Helsingin Sanomien valokuvaajien 27 kuvasarjaa.

---

Helsingin Sanomien valokuvaajat päättivät juhlia 100-vuotiasta Suomea kuvaamalla sitä – mutta ei sellaisena kuin Suomi on mielikuvissamme vaan sellaisena kuin se on oikeasti. Näin syntyi hyvin suosittu Kuvia Suomesta -juttusarja, jonka tekemistä on jatkettu juhlavuoden jälkeenkin. Kuvia Suomesta -sarjan jokaisessa osassa yksi valokuvaaja on kuvannut pitkään yhtä aihetta. Osia on julkaistu tähän mennessä 43, ja miltei jokainen on kuulunut HS:n luetuimpiin.

Sarjassa on nähty esimerkiksi 100-vuotiaita suomalaisia, avantoja ilmakuvissa, pakastearkkuja, Timo Virtasia, kahvinjuontia, Lapin turismia, häät ABC-asemalla, leipäjonon jonottajia, lumikasoja, pienten lasten äitejä syömässä lounasta sekä ihmisiä, jotka muistuttavat omia ajoneuvojaan. Sarjaa ovat tuottaneet valokuvaajat Markus Jokela ja Kaisa Rautaheimo.

Kuvia Suomesta on suurikokoinen (240 × 320 mm) kuvakirja, johon on valittu 27 parasta kuvasarjaa. Kuvista on myös lyhyet tekstit sekä suomeksi että englanniksi. Se on samalla Helsingin Sanomien 130-vuotisjuhlakirja.

Kirja kertoo elämästä Siperian kylmimmällä seudulla mutta myös itse Siperiasta ja sen ihmeistä.

---

Toimittaja Jussi Konttinen muutti puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa Siperian Jakutiaan, missä pakkaset paukkuivat talvella 50 asteessa. Lapset kävivät kyläkoulua ja munniharppupainotteista päiväkotia. Konttinen näki Euraasian suurimman tulivuoren purkauksen, vietti rantaelämää 70 000 mursun seurassa, etsi mammutin syöksyhampaita ikiroudasta, näytteli jäätynyttä zombia elokuvassa ja paljon muuta.

Kirja kertoo paitsi elämästä Töhtyrin jakuuttikylässä myös Siperian taloudesta, politiikasta, kulttuurista, valtavasta erämaasta, suunnattomista luonnonrikkauksista, arktisen alueen herkästä luonnosta ja ilmastonmuutoksesta, joka uhkaa tätä kaikkea.

Professorit, tutkijat ja muut asiantuntijat vastaavat lasten esittämiin vaikeisiin kysymyksiin. Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä (2015)? ja Tietääkö karhu (2018), että se on karhu? -kirjapaketti nyt pakettihintaan.

---

Miksi mummo ei nuku talviunta? Miksi kirosanoja on, jos niitä ei saa käyttää? Oliko dinosauruksilla hikka? Oliko maailman ensimmäinen päivä maanantai? Miten tähdet pysyvät taivaalla? Eläisikö ihminen vain vadelmilla?

Lapset esittävät niin vaikeita kysymyksiä, että vastaajiksi tarvitaan professoreita, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Kiperiä kysymyksiä ja viisaita vastauksia on koottu kahteen kirjaan, jotka perustuvat Helsingin Sanomien suosittuun Lasten tiedekysymykset -palstaan. UNICEF on myöntänyt palstalle Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2018 -tunnustuksen. Kirjat ovat toimittaneet Tuomas Kaseva, Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Lasten esittämiä vaikeita kysymyksiä, joihin professorit ja muut viisaat huippuasiantuntijat vastaavat.

---

Miksi mummo ei nuku talviunta? Miksi kirosanoja on, jos niitä ei saa käyttää? Oliko dinosauruksilla hikka?

Tässä kirjassa suomalaiset lapset esittävät niin vaikeita kysymyksiä, että vastaajiksi tarvitaan professoreita ja muita viisaita huippuasiantuntijoita. Kirja perustuu Helsingin Sanomien Lasten tiedekysymykset -palstaan. Suosikkipalstan kysymyksistä on koottu kaksi muuta kirjaa: vuonna 2015 ilmestynyt Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä? sekä vuonna 2020 ilmestynyt Miksi linnut heräävät niin aikaisin aamulla?

Helsingin Sanomien parhaat reseptit rentoon nautiskeluun.

---

Parhaassa reseptissä yhdistyvät herkullisuus ja helppous. Silloin ainekset ovat harkittuja, valmistaminen mutkatonta, tiskiä syntyy vähän ja lopputulos maistuu tietenkin mahtavalta. Tästä kirjasta löydät luottoreseptit kiireiseen arki-iltaan, viipyilevään brunssiin, riehakkaaseen kisastudioon ja suloiseen sunnuntailounaaseen – lumoavaa leivontaa unohtamatta. Kirjan ohjeet on julkaistu Helsingin Sanomissa, mutta mukana on myös aivan uusia reseptejä.

Kuvaus suuresta (213 senttiä) suomalaisesta urheilijasta maailman huipulla.

---

Koripalloilija Lauri Markkanen toteutti jokaisen koripalloilijan unelman. Hän sai sopimuksen tarunhohtoiseen NBA-koripallosarjaan ja nousi heti ensimmäisellä kaudella joukkueensa ehkä tärkeimmäksi pelaajaksi. Kauden jälkeen Markkanen valittiin NBA:n tulokaspelaajien aloitusviisikkoon, mikä on uskomaton saavutus nuorelta mieheltä Jyväskylästä.

Toimittaja Saska Saarikoski seurasi Markkasen ensimmäistä kautta läheltä ja haastatteli häntä monta kertaa. Näin syntyi kuvaus suuresta (213 senttiä) suomalaisesta urheilijasta maailman huipulla. Samalla Saarikoski kertoo NBA:sta, jossa pelaavat maailman parhaat koripalloilijat, mutta jossa ainakin yhtä tärkeää ovat viihde ja bisnes.

Ilkka Malmberg kertoo, mitä kaikkea suurta ja pientä vuoden 1917 aikana oikein tapahtui.

---

Kun Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, se oli vähäinen tapahtuma. Eduskunta teki päätöksen muiden päätösten ohessa, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta mainittiin lyhyesti kahdella palstalla. Samaan aikaan toisaalla tapahtui paljon jännittävämpiä asioita.

Alkuvuodesta Snappertunassa unissasaarnaaja Maria Åkerblom ennustaa kauhistuneelle kuulijakunnalleen myllerrysten ja sekasorron aikojen olevan juuri alkamassa. Zürichissä vaeltaa kirjaston ja kolkon kotinsa väliä vaeltaa knallipäinen Lenin. Hän on masentunut, sillä vallankumous tuntuu karkaavan yhä kauemmas. Tuskin hän pääsee sitä eläissään näkemään.

Myös Mannerheimia masentaa. Hän on Moldovassa ja täyttää 50 vuotta, ja kaikki jännittävä tuntuu hänen elämässään olevan ohitse. Hän on jo vanha mies.

Leninin kanssa samassa korttelissa dadaistit järjestävät mielettömiä näytäntöjään. Parin sadan kilometrin päässä käydään yhä ensimmäistä maailmansotaa ja tykit jauhavat Verdunia muusiksi. Franz Kafka haluaa rintamalle, pieni Edith Piaf on heitteillä nälkää näkevässä Pariisissa, pulleaa pikku Frank Sinatraa lellitään, Arvo Ylppö innostuu imetyksestä, Donald Trumpin isoisä on rikastunut perustamalla bordelleja kullankaivajille Klondykessa ja on nyt parturina Manhattanilla. Heinolassa nuori runoilija Uuno Kailas kärsii syyllisyyttä masturbaatiosta.

Helsingin Sanomien toimittaja Ilkka Malmberg (1954-2016) kertoo mitä kaikkea suurta ja pientä vuoden 1917 aikana oikein tapahtui. Kirja jäi Malmbergilta hieman kesken, mutta hänen työkaverinsa ovat toimittaneet sen valmiiksi.

Trump – Yhdysvaltain presidentti on uusi, korjattu ja täydennetty laitos Saarikoskien aiemmasta Trump-kirjasta.

---

Ole tappaja, isä opetti pientä poikaansa. Donald Trumpista kasvoi raivoisan voitonhaluinen ihminen, joka on menestynyt rakentajana, bisnesmiehenä, playboyna, tv-ohjelman tähtenä ja lopulta myös poliitikkona. Ja nyt hän on Yhdysvaltain presidentti.

Kirjassa Helsingin Sanomien toimittajat ja Yhdysvaltain tuntijat Laura Saarikoski ja Saska Saarikoski kertovat Donald Trumpin elämäntarinan ja selittävät Trump-ilmiön taustat suomalaisille lukijoille. Mikä selittää Trumpin käytöksen? Miten on mahdollista, että hän voitti vaalit? Mikä oli median rooli? Mitä hänen menestyksensä kertoo Yhdysvalloista? Ja millainen presidentti Donald Trumpista Trumpista tulee?

Trump – Yhdysvaltain presidentti on uusi, korjattu ja täydennetty laitos Saarikoskien aiemmasta Trump-kirjasta. Siinä on noin kolmasosa uutta tekstiä, ja kirja kattaa Trumpin elämäntarinan lisäksi koko kampanjan aina vaalivoittoon asti. Siksi kirjalla on nyt uusi nimi ja myös uusi kansi.

- Vertahyytävää luettavaa, Pirkko Saisio.

Kuolemantanssi on kirja Euroopan väkevimmästä poliittisesta voimasta, nationalismista.

---

Kuolemantanssi on kirja Euroopan väkevimmästä poliittisesta voimasta, nationalismista. Palkittu tietokirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski matkustaa ympäri Eurooppaa – Balkanilta Pohjolaan, Atlantilta Venäjälle – ja hakee vastauksia polttaviin kysymyksiin. Mistä kansallismielisyys kumpuaa? Kuinka suuriksi nationalistiset voimat voivat kasvaa? Mitä pakolaiskriisi kertoo maanosasta? Mitä Suomelle tapahtui? Hajoaako Eurooppa erimielisyyksiinsä?

Kuolemantanssi jatkaa suomalaisen reportaasikirjallisuuden pitkää perinnettä. Aittokoski piirtää kuvan Euroopasta, joka vaikeana murrosaikana ottaa askeleita vaaralliseen suuntaan. Kirjaa varten hän on matkustanut seuraavissa maissa: Ranska, Kreikka, Makedonia, Bosnia, Kroatia, Hollanti, Belgia, Saksa, Espanja, Britannia, Unkari, Puola, Itävalta, Italia, Venäjä, Viro, Ruotsi, Suomi.

2017 Heikki Aittokoski sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon pitkäjänteisestä journalistisesta työskentelystään. Sanomalehtijournalismin lisäksi palkintoperusteluissa viitataan myös Kuolemantanssi-kirjaan: ”Kuvatessaan meneillään olevaa kamppailua Euroopan suunnasta Heikki Aittokoski kysyy, mitä ovat kansakunnat ja kenelle ne kuuluvat. Selityksiä ei aina löydy, mutta Aittokoski sitoo nykytapahtumat historiaan ja avaa lukijalle näkymän erilaisten ilmiöiden syviin juonteisiin.” Kuolemantanssi valittiin myös vuoden 2016 Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.

Kirja on jatko-osa syksyllä 2015 ilmestyneelle, Euroopan ja Lähi-idän
ruokaperinteeseen keskittyvälle Ruokatorstai matkustaa -kirjalle.

---

Suomalaisten ruokavalio on globalisoitunut nopeasti. Tämän asian voi helposti todentaa tutustumalla minkä tahansa ruokakaupan tarjontaan. Myytävänä on paljon erilaisia tuotteita, joista suomalaiset eivät 20 vuotta sitten olleet kuulleetkaan.

Suosittu Ruokatorstai-kirjasarja täydentyy nyt Ruokatorstai kaukomailla-kirjalla. Upeasti kuvitettuun teokseen on koottu Helsingin Sanomien ruokasivujen 86 parasta reseptiä Yhdysvalloista, Meksikosta, Latinalaisesta Amerikasta, Kiinasta, Japanista, Koreasta, Thaimaasta, Vietnamista ja Intiasta. Kirja on jatko-osa Ruokatorstai matkustaa -kirjalle, joka taas keskittyy Euroopan ja Lähi-idän ruokaperinteeseen.

Tiedetoimittaja Marcus Chown vastaa hauskasti ja ymmärrettävästi moniin elämän ja maailmankaikkeuden perustavanlaatuisiin kysymyksiin.

---

Kirjassaan Maailma pähkinänkuoressa. Kaiken ymmärtämisen käsikirja Tiedetoimittaja Marcus Chown vastaa hauskasti ja ymmärrettävästi moniin elämän ja maailmankaikkeuden perustavanlaatuisiin kysymyksiin. Hänellä on ihmeellinen kyky selittää hyvin vaikeita asioita hyvin yksinkertaisesti. Chown kertoo, kuinka maailmankaikkeus toimii alkuräjähdyksestä atomeihin. Kirjasta käy ilmi esimerkiksi se, että koko ihmiskunta mahtuisi sokeripalan kokoiseen tilaan. Ja se, että limasienillä on 13 sukupuolta. Ja se, että sinä vanhenet hitaammin, jos elät rakennuksen alimmassa kerroksessa kuin jos elät sen ylimmässä. Sekä vaikkapa se, että maailmankaikkeus saattaakin olla jättimäinen hologrammi.

Maailma pähkinänkuoressa -kirjan lukujen aiheet ovat: solut, hengitys, evoluutio, seksi, aivot, sivilisaatio, sähkö, tietokoneet, raha, kapitalismi, geologia, ilmakehä, termodynamiikka, kvanttiteoria, suhteellisuusteoria, atomit, aika, fysiikan lait, kosmologia ja mustat aukot.

Kirjan on suomentanut Juha Sainio.

”Aivan upea kirja.” Richard Dawkins.

Toivottu uusintapainos Helsingin Sanomien tiedetoimituksen juttusarjaan perustuvasta lasten tiedekysymyskirjasta.

---

Oliko maailman ensimmäinen päivä maanantai? Miten tähdet pysyvät taivaalla? Eläisikö ihminen vain vadelmilla?

Helsingin Sanomien tiedetoimituksen juttusarja toimitettuna kirjaksi. Tästä kirjasta löytyvät tieteellisesti pätevät vastaukset mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin, joita vain lapset voivat keksiä. Kysyjinä suomalaiset lapset ja vastaajina suomalaiset professorit ja tutkijat. Piirroskuvitus.

Suosikkipalstan kysymyksistä on koottu kaksi muuta kirjaa: vuonna 2018 ilmestynyt Tietääkö karhu, että se on karhu? ja vuonna 2020 ilmestynyt Miksi linnut heräävät niin aikaisin aamulla?

Opettavaisia kirjoituksia sijoittamisesta.

---

Opettavaisia tarinoita sijoittamisesta. Taloustoimittaja Marko Erolan pätevät pörssikolumnit kirjaksi toimitettuna. Kuvituksena New Yorker -lehden pilapiirroksia rahan ja sijoittamisen maailmasta.

Kirja ihmisen ikuisesta tavoitteesta, pyrkimyksestä olla onnellinen.

---

Onnellisten saari on kirja ihmisen ikuisesta tavoitteesta, pyrkimyksestä olla onnellinen. Palkittu tietokirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski on matkustanut vuoden ajan ympäri maailmaa – viidessä maanosassa – ja tutkinut, kuinka eri yhteiskunnissa on onnistuttu parantamaan ihmisten elämää.

Onko onnellisuutta ilman vaurautta? Voidaanko Utopia rakentaa Walt Disneyn opein? Onko Afrikalla toivoa päästä onnen tikapuille? Voiko bruttokansanonnea mitata?

Tärkeänä osana kirjassa on vuosi 2020. Aittokoski seuraa koronaviruksen runtelemaa Suomea. Kriisi punnitsee, kuinka maailman onnellisin maa selviää kovimmasta rauhan ajan koettelemuksestaan.

Onnellisten saari jatkaa suomalaisen reportaasikirjallisuuden pitkää perinnettä. Aittokoski piirtää kuvan maailmasta, jossa ihmisen osa on jatkuvasti kohentunut, vaikka ihmiskunnalla on ratkottavanaan valtavia ongelmia. Kirjaa varten Aittokoski on matkustanut seitsemässä maassa. Nämä maat ovat: Britannia, Bhutan, Yhdysvallat, Costa Rica, Botswana, Tanska ja Suomi.

Onnellisten saari on Narrien laiva -trilogian päätösosa. Ensimmäinen osa,Narrien laiva, ilmestyi vuonna 2013 ja käsitteli globaaleja ongelmia. Kirja sai Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan. Toinen osa, Kuolemantanssi, ilmestyi vuonna 2016. Kirjan aiheena oli Euroopan nouseva nationalismi, ja se oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Onnellisten saaressa Aittokoski siirtää katseensa ongelmista ratkaisuihin ja hahmottaa tietä onnelliseen tulevaisuuteen.

Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit yksissä kansissa.

---

Kasvisruuassa yhdistyy monta hyvää asiaa kuten ekologisuus, taloudellisuus ja terveellisyys. Tärkeintä ruuassa on kuitenkin maku. Kasvisruokatorstai-kirja sisältää Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit, jotka ovat jo tuhansien HS-lukijoiden testaamia. Kirjasta löydät maitotuotteita ja kananmunaa sisältäviä kasvisruokia mutta myös täysin vegaanisia ohjeita. Samoihin makuihin ei tarvitse jämähtää, sillä nämä kasvisruuat vievät sinut matkoille kaikkialle maailmaan: Pohjoismaista eri puolille Eurooppaa ja Aasiaa, Intiaan, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.

Kirjassa kerrotaan, kuinka huumepoliisi siirtyi alamaailman puolelle ja kuinka tämä onnistui manipuloimaan esimiehiään, poliisikollegojaan, rikollisia ja myös toimittajia.

---

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio istuu vankilassa pitkää tuomiota.
Aarnio valittiin nuorena Vuoden poliisiksi, ja hän nousi nopeasti huumepoliisin johtoon. Se alkoi tehdä näyttäviä takavarikkoja, ja Aarnion maine karttui. Aarnion lempinimi poliisien keskuudessa oli keisari Aarnio. Sankaripoliisi hänestä tuli, kun hänen pihalleen heitettiin pommi ja Aarnio onnistui katkaisemaan sytytyslangan viime hetkellä puutarhasaksilla.

Sitten alkoi tapahtua kummia. Aarniota alettiin epäillä erilaisista virkarikoksista ja lopulta niin sanotuksi Pasilan mieheksi, joka pyöritti huumekauppaa. Poliisijohto sai Aarnion pimeistä puuhista vihjeitä, mutta hänen toimiinsa ei puututtu.

Miten tämä kaikki oli mahdollista?

Helsingin Sanomien rikostoimittaja Minna Passi ja oikeustoimittaja Susanna Reinboth alkoivat selvittää Aarnioon ja huumepoliisiin liittyviä epäselvyyksiä jo ennen esitutkinnan aloittamista. Keisari Aarnio -kirjaa varten he kävivät läpi kymmeniätuhansia sivuja asiakirjoja ja haastattelivat yli sataa ihmistä.

Keisari Aarnio -kirjassa Passi ja Reinboth kertovat, kuinka huumepoliisi siirtyi alamaailman puolelle ja kuinka tämä onnistui manipuloimaan esimiehiään, poliisikollegojaan, rikollisia ja myös toimittajia.

Kirja avaa tapauksen aivan uudella tavalla. Keisari Aarnion tarina on uskomaton mutta se on totta.

Bonnierin Vuoden kirja 2017. Lauri Jäntin palkinto 2018.

Vastaus on Intia kertoo asiaa ja asiattomuuksia Intiasta, maasta, jossa kaikki on mahdollista. Tai sitten aivan ehdottoman mahdotonta.

---

Jos vastaus on Intia, niin mikä onkaan kysymys? Niitä on paljon:

Mikä maa on maailman suurin demokratia? Sen parlamenttivaaleissa keväällä 2014 oli 814 miljoonaa äänioikeutettua ja 930 000 äänestyspaikkaa.
Mikä köyhä kehitysmaa on myös avaruusvalta, joka lähetti vuonna 2014 luotaimen Marsiin?
Missä maassa tapetaan joka vuosi kymmeniätuhansia vauvoja ja sikiöitä sen takia, että ne eivät ole poikia?
Missä maassa järjestetään pyhiinvaellus, joka kestää 54 vuorokautta ja jolle osallistuu yli sata miljoonaa ihmistä?
Missä maassa on yli 600 miljoonaa alle 25-vuotiasta?
Minkä maan suosituin ihminen on kriketinpelaaja Sachin Tendulkar?
Mikä maa on kuin oma maanosansa, jossa on 29 osavaltiota, satoja kieliä ja yli 3 000 kastiryhmää?
Mitä maata johtivat vuosikymmeniä Gandhit, kunnes heidän suosionsa romahti kevään 2014 vaaleissa?
Mikä maa nousee 2020-luvulla maailman suurimmaksi?
Mikä maa koskettaa pian yhä useamman suomalaisen elämää?

Tommi Nieminen toimi Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Delhissä vuosina 2010–2011. Hänen reportaasi- ja tietokirjansa kertoo nousevasta talouden ja politiikan mahdista, 1,25 miljardin asukkaan Intiasta.

Pehmeäkantinen painos Heikki Aittokosken syksyllä 2013 ilmestyneestä menestyskirjasta.

---

Narrien laiva on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen pitkäaikaisen esimiehen, Heikki Aittokosken syväluotaus maailmasta. Kirjassaan hän hakee vastauksia suuriin kysymyksiin, jotka vuosien varrella ovat jääneet kaihertamaan uutistyössä. Hän tarkastelee muun muassa sotaa Somaliassa, köyhyyttä Nicaraguassa, riistoa Bangladeshissä, ökyrikkaiden taideharrastuksia Lontoossa ja korruptiota Ukrainassa.

Narrien laiva lähtee kuitenkin liikkeelle Saksasta, jossa muuan Sebastian Brant julkaisi vuonna 1494 teoksen nimeltään Das Narren Schyff. Myöhäiskeskiajan menestysteoksessa Brant ruoti pieleen mennyttä maailmaa. Sorto oli voimissaan, ahneus kukoisti, köyhälistö kärsi. Aittokoski purjehtii omalla Narrien laivallaan nykyajassa mutta Brantin hengessä: Määränpäätä ollaan vailla / suunta puuttuu aika lailla / levotonna päivin öin / järjen ääni kaikuu tuskin töin.

Heikki Aittokoski on Helsingin Sanomien pitkän linjan ulkomaantoimittaja. Hän on työskennellyt 1990-luvulta lähtien reportterina, kirjeenvaihtajana ja ulkomaantoimituksen esimiehenä. Aittokoski on moninkertaisesti palkittu journalisti ja kirjailija. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai vuonna 2017. Hänen tuorein kirjansa Kuolemantanssi valittiin vuoden 2016 Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Theodor-Aue-kulttuuripalkinnon Aittokoski sai vuonna 2015, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuonna 2014 sekä Lauri Jäntin kunniamaininnan tietokirjastaan Narrien laiva vuonna 2013.

Teos on pehmeäkantinen painos syksyllä 2013 ilmestyneestä menestysteoksesta.

Kirja on ensimmäinen laaja katsaus suomalaiseen veroparatiisitalouteen.

---

Veroparatiisitaloutta on nykyisin mahdoton välttää. Kun suomalainen ostaa matkapuhelimen, käy lääkärissä, lentää Finnairin koneella, matkustaa Tallinnan laivalla, syö hampurilaisen tai katsoo televisiota, osallistuu hän usein tietämättään veroparatiisitalouden ylläpitämiseen.


EU-maat menettävät vuosittain tuhat miljardia euroa verotuloja veroparatiisitalouden takia. Summalla pyörittäisi Suomen valtiota yli 15 vuoden ajan. Jättiyritykset siirtävät voittonsa nollaverotuksen maihin ja verottajat eri puolilla maailmaa jäävät nuolemaan näppejään. Samat yritykset nostavat kuitenkin mielellään verovaroin maksettuja yritystukia myös Suomessa. Veroparatiiseja käyttävät arvostetut liikemiehet ja suuryritykset, huumekauppiaat, diktaattorit ja eläkeyhtiöt. Myös yritykset Suomessa ovat löytäneet veroparatiisit. Verojen välttelyä edistämään on syntynyt laaja ammattikunta kirjanpitäjiä ja juristeja, joille verot ovat kiusallinen häiriötekijä, jonka voi välttää. Samalla tavallinen kansalainen maksaa enemmän veroja. Kirjassa käydään läpi suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten sekä yksityishenkilöiden veroparatiisiyhteydet.

Jyri Hänninen (s. 1977) on Helsingin Sanomien talouden ja politiikan toimittaja, joka on työskennellyt myös kustannusalalla. Toukokuussa 2015 hänet palkittiin Tutkivan journalismin yhdistyksen jakamalla Lumilapio-palkinnolla veroparatiiseja käsittelevistä jutuistaan, aihetta käsittelevästä kirjastaan Veroparatiisit ja Suomi sekä mittavasta aihetta varten kootusta tietokannasta.

Etusivun uutisia esittelee Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden etusivuja ja pääuutissivuja 125 vuoden ajalta.

---

Ensimmäisiä yövuorojaan tekevä, nuori määräaikainen toimittaja Kaius Niemi havahtui 16. maaliskuuta 1999 tilanteeseen, josta kirjoitetaan romantisoiden lehdistöhistorioissa. Euroopan Unionin komission erosta oli ilmoitettu yön tunteina ja etusivu päätettiin tehdä uusiksi. Edellisen kerran painokoneet oli pysäytetty vuosikymmen aiemmin.

Etusivun uutisia esittelee tämän ja monta muuta kiinnostavaa etusivua 125 vuoden ajalta.

”Etusivu on kuin ikkuna sanomalehden sieluun. Parhaimmillaan se yllättää, hätkähdyttää, hurmaa ja herättää lukijassaan sellaisen kiinnostuksen, ettei lehdestä malta päästää irti”, kirjoittaa Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjan esipuheessa.

Etusivuja täydentävät uutiskuvat sekä Unto Hämäläisen, Ilkka Malmbergin, Kaius Niemen ja Ritva Liisa Snellmanin historialliset esseet, jotka valottavat kunkin vuosikymmenen tapahtumia. Etusivu on kuin pysäytyskuva. Vanhoja pysäytyskuvia tutkimalla voi sukeltaa historian hetkiin sellaisina kuin ne aikalaisille esitettiin Päivälehdessä ja Helsingin Sanomissa.

Vuosi 1989 muistetaan Euroopan hulluna vuotena, jonka aikana rautaesirippu repesi. Kokenut politiikantoimittaja Unto Hämäläinen kertoo, mitä silloin tapahtui Suomessa.

---

Vuosi 1989 muistetaan Euroopan hulluna vuotena, jonka aikana rautaesirippu repesi. Mutta mitä tapahtui silloin Suomessa? Ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen pohdittiin ihan vakavissaan, että yya-sopimus voitaisiin joskus purkaa. Muutamat hurjapäät, kuten Paavo Lipponen, väittivät, että Suomesta voisi jonain päivänä tulla Euroopan yhteisön EY:n jäsen. Talous kasvoi kohisten, ja suomalaiset villiintyivät kuluttamaan. Elettiin kuin viimeistä päivää: rahaa sai pankista, jos vain kehtasi ottaa vastaan. Suomalaiset matkustivat vuonna 1989 laivan ensimmäisessä luokassa, mutta eivät tienneet, että laivan nimi oli Titanic.

Unto Hämäläisen kirja Suomi Euroopan hulluna vuonna 1989 kertoo, miltä meno näytti nuoren toimittajan silmin. Hämäläinen seurasi vuoden tapahtumia aitiopaikalta Helsingin Sanomien politiikan toimituksesta.

Kirjaan on koottu Kuukausiliitteen kokkipariskunnan, Peppi Aralehdon ja Ari Ruohon, parhaat reseptit.

---

Peppi Aralehto ja Ari Ruoho kokkasivat Kuukausiliitteessä vuosina 2013–2016. Lehden jokaisessa numerossa kokit esittivät oman kulinaarisen näkemyksensä kulloisenkin kuukauden raaka-aineesta. Kokkipariskunnan ruoka-ajattelua leimaavat viehtymys kotimaiseen lähiruokaan, luomuun ja eettisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Kuukausiliitteen keittokirjaan on koottu heidän parhaat reseptinsä. Lähestymistapa on maanläheinen: viikonloppuruokaa, jota ryydittävät uudet ideat. Kirjan tekstit kirjoitti Kuukausiliitteen toimittaja Jouni K. Kemppainen ja valokuvat otti Juha-Pekka Laakio, joka on yksi suomalaisen ruokakuvauksen kirkkaimmista tähdistä. Ari Ruoho työskentelee nykyään keittiöpäällikkönä ravintola Nokassa ja Peppi Aralehto on mainostoimisto N2:n yksityiskokki.

Helsingin Sanomien pitkäaikaisen ulkomaantoimittajan syväluotaus suuriin kysymyksiin, jotka vuosien varrella ovat jääneet kaihertamaan uutistyössä.

---

Narrien laiva on Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen pitkäaikaisen esimiehen, Heikki Aittokosken syväluotaus maailmasta. Kirjassaan hän hakee vastauksia suuriin kysymyksiin, jotka vuosien varrella ovat jääneet kaihertamaan uutistyössä. Hän tarkastelee muun muassa sotaa Somaliassa, köyhyyttä Nicaraguassa, riistoa Bangladeshissä, ökyrikkaiden taideharrastuksia Lontoossa ja korruptiota Ukrainassa.

Narrien laiva lähtee kuitenkin liikkeelle Saksasta, jossa muuan Sebastian Brant julkaisi vuonna 1494 teoksen nimeltään Das Narren Schyff. Myöhäiskeskiajan menestysteoksessa Brant ruoti pieleen mennyttä maailmaa. Sorto oli voimissaan, ahneus kukoisti, köyhälistö kärsi. Aittokoski purjehtii omalla Narrien laivallaan nykyajassa mutta Brantin hengessä. Aittokoski on moninkertaisesti palkittu journalisti ja kirjailija. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon hän sai vuonna 2017. Hänen tuorein kirjansa Kuolemantanssi valittiin vuoden 2016 Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi. Theodor-Aue-kulttuuripalkinnon Aittokoski sai vuonna 2015, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuonna 2014 sekä Lauri Jäntin kunniamaininnan tietokirjastaan Narrien laiva vuonna 2013.

Herkulliset reseptit kuljettavat lukijan läpi kesän: kevään pihatalkooruuista syksyn satoherkkuihin.

---

Mitä mukaan vappupiknikille? Mikä maistuisi hellepäivänä? Miten ravut keitetään? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Ruokatorstain kesä. Herkulliset reseptit kuljettavat lukijan läpi kesän: kevät alkaa pihatalkoilla, joissa pitää tietenkin olla ruokaakin, jatkuu vappupiknikillä ja koulujen päättäjäisjuhlissa. Juhannukseksi leivotaan mansikkakakku, ja rapujuhlia tukevoittaa kunnon pihvi. Loppukesästä nautitaan kypsyvästä sadosta ja säilötään kesän herkut talvikuukausiksi. Ruokatorstain kesä sisältää noin 180 Helsingin Sanomissa julkaistua reseptiä. Kirjan upeat ruokakuvat ovat Elvi Ristan ottamia.

Älä lähde harhapoluille vain siksi, että muut kulkevat niitä pitkin. Ota mieluummin oppia virheistä, joita muut ystävällisesti sinun puolestasi tekevät.

---

Dobellin edellinen teos Selkeän ajattelun taito on ollut menestys kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tässä jatko-osassa siirrytään ajattelusta toimintaan. Ennen kuin ajatuksemme muuttuvat toiminnaksi, niiden tiellä väijyy monenlaisia sudenkuoppia. Kirjassa opastetaan tunnistamaan nämä elämäämme harhaan kampeavat toimintamallit. Dobelli kannustaa oppimaan virheistä, joita muut ystävällisesti tekevät puolestamme.

Unto Hämäläisen luistavaa tekstiä lähihistoriamme käänteistä täydentävät HS:n arkistokuvat sekä Kari Suomalaisen legendaariset piirrokset.

---

Tämä kirja on omistettu vuonna 1984 syntyneille suomalaisille, jotka olivat loppuvuodesta 2011 kirjan ilmestyessä nuoria aikuisia, joko täyttäneet tai täyttämässä 27 vuotta. Heidän on hyvä tietää, millaiseen maahan he syntyivät.

Vuonna 1984 Suomessa oli muhimassa pinnan alla monia suuria muutoksia, joiden jäljiltä maa ei pian ollut enää entisensä. Suomi oli yhä puheissa Neuvostoliiton ystävä, vaikka pinnan alla kukkivat viha ja pelko. Vuodesta 1944 jatkunut tilanne oli kuitenkin muuttumassa, sillä seuraavana vuonna valtaan oli astumassa Mihail Gorbatshov.

Vuonna 1984 Nokian pääjohtaja Kari Kairamo palkkasi yhtiöön nuoren Jorma Ollilan ja sanoi, että kyllä me sinulle jotain hommaa keksitään. Vuonna 1984 jäi eläkkeelle legendaarinen Eila Kännö, jonka johdolla Suomen rajat olivat pysyneet ulkomaalaisilta varsin tiiviisti suljettuina. Unto Hämäläisen luistavaa tekstiä lähihistoriamme käänteistä täydentävät HS:n arkistokuvat sekä Kari Suomalaisen legendaariset piirrokset.

Menestysteos, joka on herättänyt suurta huomiota ympäri maailman.

---

Menestysteos, joka on herättänyt suurta huomiota ympäri maailman.

Miksi englantilaiset suhtautuvat toisiin ihmisiin epäluuloisemmin kuin japanilaiset?

Miksi USA:ssa on enemmän teiniraskauksia kuin Ranskassa?

Miksi ruotsalaiset ovat hoikempia kuin australialaiset?

Selityksenä on epätasa-arvo. Olipa kyse mielisairauksien määrästä, eliniän odotteesta, lukutaidottomuudesta tai väkivallasta, ne kytkeytyvät yhteiskunnan epätasa-arvoisuuteen, eivät niinkään sen vaurauteen. Mitä suuremmat tuloerot, sitä huonommin kansalaiset voivat – niin köyhät kuin rikkaatkin.


”Suuren luokan idea, niin suuren, että se voi muuttaa poliittista ajattelua.” Sunday Times


”Vaikuttava todistusaineisto helppotajuisessa muodossa… Herättää suuria kysymyksiä.” Globe and Mail

Ruokatorstain joulun avulla joulumenyiden suunnittelu ja toteutus on entistäkin helpompaa.

---

Helsingin Sanomien ruokasivuilla on vuosien varrella julkaistu paljon jouluisia ruokaohjeita, joiden avulla ovat syntyneet niin joulun klassikot kuin vähän uudemmatkin juhlaherkut. Ruokasivujen toimittaja Katja Bäcksbacka on nyt koonnut jouluruokaohjeista parhaat kirjaksi, jonka avulla joulumenyiden suunnittelu ja toteutus on entistäkin helpompaa.

Tähän upeaan kuvateokseen on koottu luontoaiheisten juttumatkojen parhaat tarinat ja kuvat.

---

Jouni K. Kemppainen on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, jonka erikoisalaa ovat asiantuntevat ja eloisat eläintarinat ja luontoreportaasit. Hän on juttumatkoillaan päässyt tekemään yhteistyötä Suomen eturivin luontokuvaajien kanssa. Tähän upeaan kuvateokseen on koottu näiden juttumatkojen parhaat tarinat ja kuvat.