HS.fi | Kuukausiliite | Nyt | TV-Ohjelmat | IS.fi | Älypää
Tässä kirjassa Jussi Niemeläinen kertoo, millainen maa on Valko-Venäjä.
Valkovenäläiset hermostuivat keväällä 2020. Hallinto oli epäonnistunut koronaepidemian hoidossa, ja ihmiset alkoivat auttaa toisiaan. Heikko kansalaisyhteiskunta vahvistui nopeasti. Aiemmin apaattiset ihmiset alkoivat pitää itseään kansalaisina ja kiinnostuivat myös politiikasta.
Kesän presidentinvaaleista tuli kansanjuhla. Pian ihmiset saivat kuitenkin tuta, millaisessa maassa asuvat. Maata yli 25 vuotta itsevaltaisesti johtanut Aljaksandr Lukašenka julistautui voittajaksi ja hajotti protestit kovaotteisesti. Valko-Venäjästä tuli vielä aiempaakin itsevaltaisempi maa, jossa on nyt satoja poliittisia vankeja. Vankeudessa on myös ihmisoikeusaktivisti Ales Bljaljatski, joka saa 10. joulukuuta 2022 Nobelin rauhanpalkinnon. Kukistaessaan kansannousua Lukašenka joutui turvautumaan Venäjään, ja näin Venäjä sai maasta entistä tiukemman otteen. Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, venäläisjoukot vyöryivät kohti Kiovaa juuri Valko-Venäjältä.
Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajana Jussi Niemeläinen on seurannut Valko-Venäjää työkseen yli 10 vuotta. Hän on raportoinut vaaleista, mielenosoituksista, ydinvoimalasta, sotaharjoituksista ja maan Venäjä-suhteesta mutta myös kaupunkikulttuurista, nimikiistasta ja talousongelmista. Kuohuvana kesänä 2020 hän oli maassa viikkoja.
Hän kuvaa kesän 2020 euforian, siihen johtaneen kehityksen ja sen edelleen näkyvät seuraukset. Kirja kertoo myös, miksi muu maailma usein katsoo Valko-Venäjää geopolitiikan linssien läpi. Entä mikä on oikeasti Valko-Venäjän ja valkovenäläisten suhde Ukrainan sotaan. Kirjan luettuaan ymmärtää, miksi Suomen naapurustoon kuuluvan kymmenen miljoonan asukkaan maan tapahtumilla on meillekin väliä.
Vuonna 2019 keskusrikospoliisin henkirikosryhmä sai erikoisen tehtävän: oliko Tampereella asuva entinen kapinalliskomentaja syyllistynyt sotarikoksiin Afrikassa?
Tutkintaa alkoi johtaa kokenut rikosylikomisario Thomas Elfgren. Hän oli selvittänyt sotarikoksia aiemmin Kroatiassa ja Ruandassa, mutta tämä tapaus oli vaikeampi. Siihen liittyi veritimantteja, kannibalismia, aseiden salakuljetusta ja tunnettuja sotarikollisia. Epäilty oli aikaisemmin välttänyt syytteet ilmiantamalla aseveljensä ja todistamalla heitä vastaan. Sen jälkeen hänet oli päätetty sijoittaa asumaan Suomeen.
Miten tutkia viidentoista vuoden takaisia rikoksia kaukana Liberian syrjäkylissä? Muistivatko todistajat oikein? Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen dokumentoi poikkeuksellista ja kansainvälisestikin merkittävää rikostutkintaa alusta asti poliisien mukana sekä Suomessa että paikan päällä Länsi-Afrikassa.
Pirkanmaan käräjäoikeus kuuli todistajia Liberiassa. Huhtikuun lopussa 2022 se vapautti Gibril Massaquoin kaikista syytteistä. Syyttäjä on valittanut tuomiosta, ja käsittely jatkuu hovioikeudessa.
Kirja ihmisen ikuisesta tavoitteesta, pyrkimyksestä olla onnellinen.
Onnellisten saari on kirja ihmisen ikuisesta tavoitteesta, pyrkimyksestä olla onnellinen. Palkittu tietokirjailija ja ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski on matkustanut vuoden ajan ympäri maailmaa – viidessä maanosassa – ja tutkinut, kuinka eri yhteiskunnissa on onnistuttu parantamaan ihmisten elämää.
Onko onnellisuutta ilman vaurautta? Voidaanko Utopia rakentaa Walt Disneyn opein? Onko Afrikalla toivoa päästä onnen tikapuille? Voiko bruttokansanonnea mitata?
Tärkeänä osana kirjassa on vuosi 2020. Aittokoski seuraa koronaviruksen runtelemaa Suomea. Kriisi punnitsee, kuinka maailman onnellisin maa selviää kovimmasta rauhan ajan koettelemuksestaan.
Onnellisten saari jatkaa suomalaisen reportaasikirjallisuuden pitkää perinnettä. Aittokoski piirtää kuvan maailmasta, jossa ihmisen osa on jatkuvasti kohentunut, vaikka ihmiskunnalla on ratkottavanaan valtavia ongelmia. Kirjaa varten Aittokoski on matkustanut seitsemässä maassa. Nämä maat ovat: Britannia, Bhutan, Yhdysvallat, Costa Rica, Botswana, Tanska ja Suomi.
Onnellisten saari on Narrien laiva -trilogian päätösosa. Ensimmäinen osa,Narrien laiva, ilmestyi vuonna 2013 ja käsitteli globaaleja ongelmia. Kirja sai Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan. Toinen osa, Kuolemantanssi, ilmestyi vuonna 2016. Kirjan aiheena oli Euroopan nouseva nationalismi, ja se oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Onnellisten saaressa Aittokoski siirtää katseensa ongelmista ratkaisuihin ja hahmottaa tietä onnelliseen tulevaisuuteen.
Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit yksissä kansissa.
Kasvisruuassa yhdistyy monta hyvää asiaa kuten ekologisuus, taloudellisuus ja terveellisyys. Tärkeintä ruuassa on kuitenkin maku. Kasvisruokatorstai-kirja sisältää Helsingin Sanomien herkullisimmat kasvisruokareseptit, jotka ovat jo tuhansien HS-lukijoiden testaamia.
Kirjasta löydät maitotuotteita ja kananmunaa sisältäviä kasvisruokia mutta myös täysin vegaanisia ohjeita. Samoihin makuihin ei tarvitse jämähtää, sillä nämä kasvisruuat vievät sinut matkoille kaikkialle maailmaan: Pohjoismaista eri puolille Eurooppaa ja Aasiaa, Intiaan, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.
Kirja kertoo nykyelämästä ja historiasta Kongojoella.
Kongo on tarunhohtoinen joki, joka virtaa läpi Afrikan sydänmaiden valtavan viidakon.
Miljoonille ihmisille Kongojoki on elämänlähde ja ainoa kulkuyhteys ulkomaailmaan. Kongo on läpi historiansa ollut sekä keskellä Afrikkaa että keskellä maailmaa - mutta harvoin kongolaisten itsensä hyödyksi.
Eurooppalaiset valloittajat sortivat ja orjuuttivat kongolaisia. Joelta on ryöstetty ihmisiä, kumia ja mineraaleja muun maailman käyttöön.
Kongon varsilla työskenteli yli sata vuota sitten myös paljon suomalaisia seikkailijoita. Monet olivat konemestareita jokilaivoilla Belgian sortohallinnon palveluksessa.
Toimittaja Sami Sillanpää matkusti kongolaisen ystävänsä Victorin kanssa pienillä jokilaivoilla ja kanooteilla Kongojoen yläjuoksulta alas 2000 kilometrin päähän pääkaupunki Kinshasaan.
Kirja kertoo nykyelämästä ja historiasta Kongojoella. Äänen saavat viimein joen varrella elävät kongolaiset, jotka kertovat elämästään, unelmistaan ja heille rakkaasta joesta.
Sami Sillanpää on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, joka on toiminut aiemmin mm. ulkomaantoimittajana, ulkomaantoimituksen esimiehenä sekä kirjeenvaihtajana Kiinassa ja Afrikassa. Hänen edellinen tietokirjansa Kiinalainen rakkaustarina sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
80 parasta arkielämän ohjetta.
Kirja antaa 80 parasta ohjetta sujuvaan arkeen. Tee se näin! perustuu Helsingin Sanomien suosittuun samannimiseen palstaan. Lukijat ehdottavat palstalle mitä tahansa kysymyksiä, jotka sattuvat askarruttamaan mieltä. HS etsii sopivat ja joskus yllättävät asiantuntijat, jotka vastaavat kysymyksiin. Palstalla on julkaistu vastauksia esimerkiksi näistä aiheista: Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää.
Tarjoilija seisoo vieressä ja maksupääte huutaa tippiä, vaikka Suomi ei ole tippimaa – Mitä tehdä? Ensivaikutelma syntyy silmänräpäyksessä, jopa tuoksu vaikuttaa – Toimi näin treffeillä ja työhaastattelussa. Pienetkin huolet jäävät helposti kiertämään kehää – Asiantuntija kertoo, missä menee liiallisen märehtimisen raja. Kaupan ruukkuyrtit saa säilymään pitkään parilla helpolla konstilla – Tarkista yksi asia jo kaupassa.
Tee se näin -palstan 80 parasta arkielämän ohjetta ilmestyy nyt hauskana ja viisaana kirjana.
Lasten kiperiä kysymyksiä professoreille ja muille asiantuntijoille.
Kirjan reseptit tuovat vaihtelua ja uusia makuja perinteiseen juhlaan.
Muisto ajalta, jota emme olisi halunneet kokea ja jota emme tule koskaan unohtamaan.
Helsinki on täynnä tarinoita, jotka tapahtuivat juuri tässä paikassa kauan sitten.
Kirjassa kerrotaan, kuinka Suomen jalkapallomaajoukkue oppi voittamaan ja pääsi
EM-kisoihin.
Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtanen on seurannut Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen EM-karsinnat alusta loppuun. Hän on ollut paikalla jokaisessa ottelussa ja sen lisäksi kymmenissä harjoituksissa ja oheistilaisuuksissa. Hän on haastatellut kirjaa varten yli sataa ihmistä – joukkueen pelaajia, valmentajia, huoltoryhmän jäseniä ja muita taustahenkilöitä.
Virtanen kertoo kirjassaan, kuinka mahdottomasta tuli mahdollista. Kuinka juuri se joukkue, joka vielä muutama vuosi sitten oli aivan pohjalla, onnistui toteuttamaan suuren unelman? Kahdeksankymmenen vuoden epäonnistumisten jälkeen Suomi pelaa ensimmäistä kertaa miesten jalkapallon arvoturnauksessa.
Kirja vastaa mm. näihin kysymyksiin: Miten Suomen joukkueen pelitapa syntyi? Kuinka valmennusryhmä onnistui löytämään vastustajien heikkoudet? Miten parantunut peli näkyi tilastollisissa analyyseissa? Miksi juuri tämä joukkue oppi voittamaan ja selvisi EM-kisoihin?
Entä miten syntyi kannatuslaulu Oi Suomi on? Miksi Teemu Pukin huuli halkesi ennen ottelua? Mitä tapahtui Roman Eremenkon hotellihuoneessa? Mistä Islannin presidentti kiitti Pyry Soiria? Miksi Markku Kanerva purskahti työhuoneessaan äänekkääseen itkuun?
Kuukausiliitteen pakinoitsija Kuukautisen maailmassa kaikki on mahdollista.
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020.
Internet, some ja digitaalisuus ovat muuttaneet peruuttamattomasti meitä ja elämäntapaamme. Jotkut muutoksista ovat selvästi myönteisiä, toiset kielteisiä mutta monet niistä ovat niin uusia ja suuria, että niiden vaikutuksista on paha vielä sanoa mitään. Toimittaja Jussi Pullinen käy kirjassaan läpi somen ja internetin merkillistä historiaa tapaus kerrallaan. Hänen kirjansa etsii vastauksia kysymykseen: mitä meille tapahtui?
Jussi Pullinen (s. 1982) on digitaaliseen journalismiin erikoistunut Helsingin Sanomien toimittaja. Hän on nykyisin politiikan toimituksen esimies ja on aiemmin toiminut mm. Nyt-liitteen esimiehenä. Lukukaudella 2017-2018 hän toimi Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina.
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020.
Suomalaisen rap-musiikin matka pienen piirin hiphop-iltamista koko kansan suosituimmaksi kevyeksi musiikiksi.
Millainen Suomi on oikeasti? Sen näyttävät Helsingin Sanomien valokuvaajien 27 kuvasarjaa.
Huippusuositut Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä? ja Tietääkö karhu, että se on karhu? nyt pakettihintaan.
Professorit, tutkijat ja muut asiantuntijat vastaavat lasten esittämiin vaikeisiin kysymyksiin. Miksi mummo ei nuku talviunta? Miksi kirosanoja on, jos niitä ei saa käyttää? Oliko dinosauruksilla hikka? Oliko maailman ensimmäinen päivä maanantai? Miten tähdet pysyvät taivaalla? Eläisikö ihminen vain vadelmilla?
Lapset esittävät niin vaikeita kysymyksiä, että vastaajiksi tarvitaan professoreita, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Kiperiä kysymyksiä ja viisaita vastauksia on koottu kahteen kirjaan, jotka perustuvat Helsingin Sanomien suosittuun Lasten tiedekysymykset -palstaan. UNICEF on myöntänyt palstalle Lapsen oikeuksien vaikuttaja 2018 -tunnustuksen. Kirjat ovat toimittaneet Tuomas Kaseva, Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
Lasten esittämiä vaikeita kysymyksiä, joihin professorit ja muut viisaat huippuasiantuntijat vastaavat.
Helsingin Sanomien parhaat reseptit rentoon nautiskeluun.
Kuvaus suuresta (213 senttiä) suomalaisesta urheilijasta maailman huipulla.
Kun Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917, se oli vähäinen tapahtuma. Eduskunta teki päätöksen muiden päätösten ohessa, ja esimerkiksi Helsingin Sanomissa asiasta mainittiin lyhyesti kahdella palstalla. Samaan aikaan toisaalla tapahtui paljon jännittävämpiä asioita.
Alkuvuodesta Snappertunassa unissasaarnaaja Maria Åkerblom ennustaa kauhistuneelle kuulijakunnalleen myllerrysten ja sekasorron aikojen olevan juuri alkamassa. Zürichissä vaeltaa kirjaston ja kolkon kotinsa väliä vaeltaa knallipäinen Lenin. Hän on masentunut, sillä vallankumous tuntuu karkaavan yhä kauemmas. Tuskin hän pääsee sitä eläissään näkemään.
Myös Mannerheimia masentaa. Hän on Moldovassa ja täyttää 50 vuotta, ja kaikki jännittävä tuntuu hänen elämässään olevan ohitse. Hän on jo vanha mies.
Leninin kanssa samassa korttelissa dadaistit järjestävät mielettömiä näytäntöjään. Parin sadan kilometrin päässä käydään yhä ensimmäistä maailmansotaa ja tykit jauhavat Verdunia muusiksi. Franz Kafka haluaa rintamalle, pieni Edith Piaf on heitteillä nälkää näkevässä Pariisissa, pulleaa pikku Frank Sinatraa lellitään, Arvo Ylppö innostuu imetyksestä, Donald Trumpin isoisä on rikastunut perustamalla bordelleja kullankaivajille Klondykessa ja on nyt parturina Manhattanilla. Heinolassa nuori runoilija Uuno Kailas kärsii syyllisyyttä masturbaatiosta.
Helsingin Sanomien toimittaja Ilkka Malmberg (1954-2016) kertoo mitä kaikkea suurta ja pientä vuoden 1917 aikana oikein tapahtui. Kirja jäi Malmbergilta hieman kesken, mutta hänen työkaverinsa ovat toimittaneet sen valmiiksi.
Kirjassa kerrotaan, kuinka huumepoliisi siirtyi alamaailman puolelle ja kuinka tämä onnistui manipuloimaan esimiehiään, poliisikollegojaan, rikollisia ja myös toimittajia.
Trump – Yhdysvaltain presidentti on uusi, korjattu ja täydennetty laitos Saarikoskien aiemmasta Trump-kirjasta.
Kuolemantanssi on kirja Euroopan väkevimmästä poliittisesta voimasta, nationalismista.
Kirja on jatko-osa syksyllä 2015 ilmestyneelle, Euroopan ja Lähi-idän
ruokaperinteeseen keskittyvälle Ruokatorstai matkustaa -kirjalle.
Tiedetoimittaja Marcus Chown vastaa hauskasti ja ymmärrettävästi moniin elämän ja maailmankaikkeuden perustavanlaatuisiin kysymyksiin.
Toivottu uusintapainos Helsingin Sanomien tiedetoimituksen juttusarjaan perustuvasta lasten tiedekysymyskirjasta.
Opettavaisia kirjoituksia sijoittamisesta.
Vastaus on Intia kertoo asiaa ja asiattomuuksia Intiasta, maasta, jossa kaikki on mahdollista. Tai sitten aivan ehdottoman mahdotonta.
Pehmeäkantinen painos Heikki Aittokosken syksyllä 2013 ilmestyneestä menestyskirjasta.
Kirja on ensimmäinen laaja katsaus suomalaiseen veroparatiisitalouteen.
Etusivun uutisia esittelee Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden etusivuja ja pääuutissivuja 125 vuoden ajalta.
Vuosi 1989 muistetaan Euroopan hulluna vuotena, jonka aikana rautaesirippu repesi. Kokenut politiikantoimittaja Unto Hämäläinen kertoo, mitä silloin tapahtui Suomessa.
Kirjaan on koottu Kuukausiliitteen kokkipariskunnan, Peppi Aralehdon ja Ari Ruohon, parhaat reseptit.
Peppi Aralehto ja Ari Ruoho kokkasivat Kuukausiliitteessä vuosina 2013–2016. Lehden jokaisessa numerossa kokit esittivät oman kulinaarisen näkemyksensä kulloisenkin kuukauden raaka-aineesta. Kokkipariskunnan ruoka-ajattelua leimaavat viehtymys kotimaiseen lähiruokaan, luomuun ja eettisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin.
Kuukausiliitteen keittokirjaan on koottu heidän parhaat reseptinsä. Lähestymistapa on maanläheinen: viikonloppuruokaa, jota ryydittävät uudet ideat.
Kirjan tekstit kirjoitti Kuukausiliitteen toimittaja Jouni K. Kemppainen ja valokuvat otti Juha-Pekka Laakio, joka on yksi suomalaisen ruokakuvauksen kirkkaimmista tähdistä. Ari Ruoho työskentelee nykyään keittiöpäällikkönä ravintola Nokassa ja Peppi Aralehto on mainostoimisto N2:n yksityiskokki.
Helsingin Sanomien pitkäaikaisen ulkomaantoimittajan syväluotaus suuriin kysymyksiin, jotka vuosien varrella ovat jääneet kaihertamaan uutistyössä.
Herkulliset reseptit kuljettavat lukijan läpi kesän: kevään pihatalkooruuista syksyn satoherkkuihin.
Mitä mukaan vappupiknikille? Mikä maistuisi hellepäivänä? Miten ravut keitetään? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Ruokatorstain kesä. Herkulliset reseptit kuljettavat lukijan läpi kesän: kevät alkaa pihatalkoilla, joissa pitää tietenkin olla ruokaakin, jatkuu vappupiknikillä ja koulujen päättäjäisjuhlissa. Juhannukseksi leivotaan mansikkakakku, ja rapujuhlia tukevoittaa kunnon pihvi. Loppukesästä nautitaan kypsyvästä sadosta ja säilötään kesän herkut talvikuukausiksi. Ruokatorstain kesä sisältää noin 180 Helsingin Sanomissa julkaistua reseptiä. Kirjan upeat ruokakuvat ovat Elvi Ristan ottamia.
Vuonna 1984 Nokian pääjohtaja Kari Kairamo palkkasi yhtiöön nuoren Jorma Ollilan ja sanoi, että kyllä me sinulle jotain hommaa keksitään. Vuonna 1984 jäi eläkkeelle legendaarinen Eila Kännö, jonka johdolla Suomen rajat olivat pysyneet ulkomaalaisilta varsin tiiviisti suljettuina. Unto Hämäläisen luistavaa tekstiä lähihistoriamme käänteistä täydentävät HS:n arkistokuvat sekä Kari Suomalaisen legendaariset piirrokset.
Menestysteos, joka on herättänyt suurta huomiota ympäri maailman.
Ruokatorstain joulun avulla joulumenyiden suunnittelu ja toteutus on entistäkin helpompaa.
Tähän upeaan kuvateokseen on koottu luontoaiheisten juttumatkojen parhaat tarinat ja kuvat.
Jouni K. Kemppainen on Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, jonka erikoisalaa ovat asiantuntevat ja eloisat eläintarinat ja luontoreportaasit. Hän on juttumatkoillaan päässyt tekemään yhteistyötä Suomen eturivin luontokuvaajien kanssa. Tähän upeaan kuvateokseen on koottu näiden juttumatkojen parhaat tarinat ja kuvat.
Kirja avaa nykyaikaisen jalkapallon syvimmän olemuksen.
Vielä 0 € ilmaiseen toimitukseen!
Onneksi olkoon! Ostoskorisi arvo ylittää ilmaisen toimituksen rajan!
Asiakaspalvelumme vastaa kernaasti kaikkiin tuotetta tai tilausta koskeviin kysymyksiisi. Ennen yhteydenottoa, ota esille tilausnumerosi, jonka löydät tilausvahvistuksesta.
Tilaukselle lähetämme sähköpostitse tilausvahvistuksen, joka sisältää seuraavat tiedot:
Tilausvahvistus/kuitti lähetetään asiakkaalle myös postitse tuotteiden toimituksen yhteydessä. Säästä tilausvahvistus, jotta voit tarkistaa tilauksen sisällön. Ota tilausvahvistus esille mikäli otat yhteyttä Asiakaspalveluumme.
Tilauksen voit maksaa joko pankkien verkkomaksulla, Klarna-laskulla, Paypalillä tai luottokortilla. Kaikki HS Kauppaissa käytettävät maksutavat ovat ehdottoman suojattuja ja turvallisia käyttää.
Paytrail Oyj (Paytrail) on Finanssivalvonnan valvonnan alainen maksulaitos ja toimii HS Kauppain maksupalveluntarjoajana yhteistyössä suomalaisten pankkien ja luottolaitosten kanssa. Maksu toteutetaan Paytrailin maksupalvelussaan tukemilla tai tuottamilla maksutavoilla, jotka HS Kauppa on ottanut Paytrailin palvelun kautta käyttöönsä. Paytrail Oyj toimii maksupalveluntarjoajana seuraavien maksutapojen osalta:
Pankin verkkopalvelussa vastaanottajana näkyy Paytrail Oyj. Visa, Visa Electron tai MasterCard-korteilla tehtävissä maksuissa Paytrail Oyj näkyy maksun saajana korttilaskulla ja välittää maksun kauppiaalle. Saamme tiedon onnistuneesta maksusta välittömästi. Maksu tilitetään edelleen HS Kauppa:lle.
Paytrail Oyj,
2122839-7
Innova 2
Lutakonaukio 7
40100 JYVÄSKYLÄ
Finland
asiakaspalvelu@paytrail.com
Puh. +358 207 181830 (ark 8-19)
Tilausten toimitusaika on pääsääntöisesti 1-3 arkipäivää. Poikkeavista toimitusajoista tiedotetaan tuotteen esittelysivulla.
Mikäli tuote on vioittunut tai kadonnut kuljetuksen aikana, vastaaja on HS Kauppa. Ota välittömästi yhteyttä Asiakaspalveluumme, jos saat viallisen tai väärän tuotteen. Ilmoitus virheellisestä toimituksesta tai viallisesta tuotteesta on tehtävä 14 päivän sisällä tuotteen vastaanottamisesta.
Tuotteilla on 14 päivän palautusoikeus, joka lasketaan alkamaan tuotteen vastaanottamisesta. Poikkeuksena 15.11-24.12 välinen joulun aika, jolloin palautusoikeus on voimassa 15.1 asti.
Palautusoikeus ei koske elintarvikkeita, lahjakortteja tai muita palvelutuotteita, uima- ja alusasuja, lehtiä, koruja tai kosmetiikkaa.
Palautettavan tuotteen on oltava jälleenmyyntikelpoinen eli se on lähetettävä hyvin pakattuna, hyvässä kunnossa ja alkuperäisessä laatikossaan ja/tai pakkauksessaan.
Jos haluat palauttaa tuotteen, otathan ensin yhteyttä Asiakaspalveluun ja tarkista palautusoikeutesi - näin säästät aikaa ja vältyt turhilta visiiteiltä postitoimipisteessäsi. Asiakaspalvelusta saat tarkat ohjeet asiakaspalautuksen tekemiselle.
13.6.2014 voimaan tulleen kuluttajansuojalain muutoksen mukaan paketin noutamatta jättäminen ei ole enää palauttamista. Noutamattomista paketeista veloitettu summa on 19,90 eur. Summa vastaa toimituksen, käsittelyn ja palautuksen todellisia kustannuksia. Painavien tai tilavuudeltaan suurien lähetysten yhteydessä veloitetaan lisäksi kulut voimassa olevien kuljetusmaksujen mukaisesti.
Teemme kaikista noutamattomista paketeista automaattisen rahanpalautuksen, josta vähennämme suoraan tuon summan. Näin mikäli haluat välttää automaattisen veloituksen, tulee sinun aina noutaa paketti ja tehdä siitä virallinen asiakaspalautus.
HS Kauppa vastaa peruutettavien tuotteiden palauttamisesta johtuvista toimituskuluista edellyttäen, että Asiakas on käyttänyt HS Kauppain määrittelemää palautustapaa.
Alkuperäisestä tilauksesta maksettuja toimituskuluja ei kuitenkaan palauteta, hyvitämme ainoastaan palautettujen tuotteiden hinnan. Myös jos teet palautuksen tai osapalautuksen tilaukseen, jossa olet ollut oikeutettu ilmaiseen toimitukseen, vähennämme alkuperäisen tilauksen toimitustavan toimituskulut palautettavasta summasta.
Jos tilauksesi mukana on tullut maksuton tilaajalahja ja kampanjan ehdot eivät tuotteiden palauttamisen jälkeen enää täyty, tulee sinun palauttaa myös tilaajalahja mikäli tilauksen loppusumma jää alle tilauslahjaan oikeuttavan summan. Muussa tapauksessa vähennämme tilaajalahjan kaupan ostoskorissa ja tuotesivulla näkyvällä arvolla rahanpalautuksen yhteydessä.
Mikäli palautat tuotteita tilauksesta, jossa on tietyllä summalla ostettaessa saanut alennuksen ja palautuksen jälkeen summa jää alle alennukseen oikeuttavasta summasta, menetetään tällöin alennus ja se vähennetään palautuneista tuotteista.
Mikäli tilaus tai tuote palautetaan 14 päivän palautusajan jälkeen, lähetämme paketin takaisin postiennakolla ja veloitamme käsittely- ja postiennakkokulut palautuksesta ja uudelleenlähetyksestä 19,90 eur + 5,00 eur = 24,90 eur. Mikäli pakettia ei silloinkaan lunasteta, siirtyy palautuneen lähetyksen omistusoikeus kauppiaalle.
Olette vastuussa vain sellaisesta tavaroiden arvon alentumisesta, joka on seurausta muusta kuin tavaroiden luonteen, ominaisuuksien ja toimivuuden toteamiseksi tarvittavasta käsittelystä.
Kaikilla tuotteilla on 12 kuukauden valmistus- ja materiaalitakuu. Mikäli takuu on pidempi kuin 12 kuukautta, on asiasta mainittu tuotesivun infokentässä. Kuitti toimii takuutodistuksena.
Erimielisyydet ratkotaan yhteistyössä kuluttajaviranomaisten kanssa.